Posti Group: Korkea osinkotuotto vai arvoansa? – näin analyytikot näkevät osakkeen
Posti Group on Suomen johtava postipalveluyritys, joka toimii kansainvälisesti nimellä Posti Group Corporation ja on listattu Nasdaq Helsingissä tunnuksella POSTI. Suomen valtio on yhtiön suurin omistaja noin kahden kolmasosan osuudella osakkeista. Posti on yksi johtavista jakelu- ja logistiikkayrityksistä Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa, ja se tarjoaa muun muassa paketti-, rahti- ja postipalveluja sekä varastointi-, käsittely- ja logistiikkaratkaisuja.
Yhtiö listautui pörssiin syksyllä 2025 valtion päätettyä listata täysin omistamansa Posti Group Oyj:n Nasdaq Helsinkiin ja myydä samalla osakkeitaan. Kaupankäynti osakkeella alkoi 10.10.2025, ja osake sai lämpimän vastaanoton – kurssi nousi kymmenellä prosentilla listautumismyynnin merkintähinnasta jo avauspäivänä. Lue Lisää...
Alankomaat siirsi kultaa New Yorkista Lontooseen – syynä "kasvava geopoliittinen levottomuus"
Alankomaiden keskuspankki De Nederlandsche Bank (DNB) ilmoitti syyskuun alussa siirtäneensä 86 tonnia kultavarantojaan Yhdysvalloista ja Kanadasta Lontooseen. Perusteluna pankki käytti sanamuotoa "kasvava geopoliittinen levottomuus" – ilmaus, joka on viime vuosina kuultu yhä useamman keskuspankin suusta. Lue lisää...
Itsensä johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan – hallituksen romuttaessa hyvinvointivaltiota vastuu on sinulla
Maailma tuntuu tällä hetkellä epävarmalta joka suunnasta katsottuna. Talous heittelehtii, työmarkkinat muuttuvat, ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeampaa kuin koskaan. Mutta tähän epävarmuuteen liittyy myös jotain, mistä puhutaan harvemmin ääneen: se turvaverkko, johon aiemmat sukupolvet ovat voineet nojata, ei ole enää itsestäänselvyys. Terveysasemia suljetaan, työttömyysturvaa leikataan juuri silloin kun työttömyys on EU:n korkeimpia, ja jopa kotihoidon tuen kaltaisista perusasioista neuvotellaan pois. Hyvinvointivaltiota ei olla purkamassa yhdellä päätöksellä, vaan pieni leikkaus kerrallaan — ja jokainen niistä osuu tavalla tai toisella tavallisen ihmisen arkeen. Lue lisää...
Kukaan ei takaa, että työsi säilyy – nämä taidot pitävät sinut pelissä mukana
Lokakuussa 2025 konsulttijätti Deloitte joutui maksamaan osittaisen hyvityksen Australian hallitukselle, kun sen tekoälyllä laadittu raportti osoittautui täyteen virheitä. Tapaus, josta laskutettiin alun perin noin 247 000 euroa, on tullut symboliksi ajalle, jolloin yhä suurempi osa asiantuntijatyöstä voidaan periaatteessa ulkoistaa koneelle – virheineen päivineen. Kysymys ei ole enää siitä, muuttaako tekoäly työelämää, vaan siitä, kuka osaa sopeutua muutokseen ja kuka ei. Lue lisää...
2,4 prosentin inflaatio ei kuulosta paljolta – kunnes lasket, kuinka paljon se syö palkastasi
Lähi-idän kriisi on tehnyt suomalaisesta arjesta jälleen kalliimman. Kun Iran sulki Hormuzinsalmen helmikuun lopulla, maailman tärkein energiareitti tukkeutui – ja se näkyy nyt jokaisen suomalaisen kukkarossa hintojen nousuna. Lue lisää...
Kuuma kesä, kallis ostoskori – näin kuivuus ympäri maailmaa näkyy pian suomalaisessa ruokakaupassa
Kesä 2026 on ollut Euroopassa historiallinen – mutta ei hyvällä tavalla. Ranskassa mitattiin kaikkien aikojen kuumin heinäkuu, ja kesäkuu oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin ikinä mitattu. Espanjaa, Italiaa, Ranskaa ja Portugalia on koetellut poikkeuksellinen helteiden ja kuivuuden yhdistelmä, joka on jo alkanut näkyä sato-odotuksissa. Mutta Etelä-Eurooppa on vain osa kuvaa. Suomalaisen ruokakaupan hyllyillä on tuotteita ympäri maailmaa, ja samaan aikaan kuivuus koettelee myös Etelä-Amerikan kahvi- ja sokeriplantaaseja ja Länsi-Afrikan kaakaoviljelmiä. Lue lisää...
Talous kasvaa, mutta työpaikat eivät seuraa perässä – miksi?
Suomen talous kääntyi loivaan kasvuun viime vuoden lopulla, ja alkuvuoden tuotantotiedot viittaavat siihen, että kehitys on jatkunut. Kenelle tahansa, joka on ollut työttömänä tai lomautettuna viimeisen vuoden aikana, tämä uutinen tuskin lämmittää: työllisyystilanne ei ole parantunut samaan tahtiin – päinvastoin. Lue lisää...
Näin tekoäly voi olla työttömän paras apuri työnhaussa – ilman että se tekee sinusta yhden monista samannäköisistä hakijoista
Tyhjä ruutu on monelle työnhaun vaikein hetki. Kun hakemuksia pitäisi lähettää kymmeniä ja jokainen pitäisi vielä räätälöidä, into hyytyy helposti jo ennen ensimmäistä lausetta. Tekoäly on tässä kohtaa työkalu, joka voi aidosti helpottaa arkea – kunhan sitä osaa käyttää oikein. Väärin käytettynä se taas tekee hakijasta yhden niistä kymmenistä, jotka rekrytoija tunnistaa saman geneerisen tekstin lähettäjiksi. Lue Lisää...
Tilillä on ylimääräistä rahaa – näin otat ensimmäisen askeleen säästämiseen ja sijoittamiseen
Moni suomalainen tunnistaa tilanteen: tilillä on kertynyt rahaa, jota ei ole varsinaisesti tarkoitettu mihinkään, mutta sen makuuttaminen tuntuu jotenkin väärältä – tai sitten ei vain tiedä, mistä lähteä liikkeelle. Hyvä uutinen on, että aloittaminen ei vaadi suuria summia, erikoisosaamista tai täydellistä suunnitelmaa. Se vaatii lähinnä muutaman selkeän askeleen oikeassa järjestyksessä. Lue lisää...
Kullanhinta jatkaa nousuaan
Kullan hinta on elokuussa 2026 yksi markkinoiden puhutuimmista aiheista. CNBC:n mukaan kulta noteerataan tällä hetkellä noin 4 725 dollarissa unssilta, mikä merkitsee lähes yhden prosentin nousua edelliseen päätöskurssiin verrattuna. Tämä jatkaa viime viikkojen vahvaa nousutrendiä, joka on vienyt hinnan kesän pohjalukemista uusiin, kesäkuun jälkeisiin huippuihin. Lue lisää...
10 vuoden viive eläkesäästämisen aloittamisessa voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja – tässä miksi
Eläke tuntuu 30-vuotiaasta kaukaiselta abstraktiolta – jostain, mitä ehtii miettiä vielä vuosikymmenten päästä. Juuri tämä ajatus on kuitenkin kallein virhe, jonka moni tekee tietämättään. Matematiikka takana on yllättävän armoton: muutaman vuoden viive säästämisen aloittamisessa voi tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen eroa siinä, mitä tilillä on eläkeiässä. Lue lisää...
Kulta paistaa, korot nukkuvat – mitä vuoden 2026 sijoitustuotot kertovat maailman tilasta?
Jos sijoitusmarkkinoita ajattelee eräänlaisena maailman lämpömittarina, vuosi 2026 on lähettänyt hyvin selkeän viestin: epävarmuus näkyy suoraan siinä, mihin raha virtaa. Kun kulta on kiilannut vuoden voittajaksi ja korkosijoitukset ovat junnanneet paikallaan, taustalla piilee tarina, joka kertoo enemmän maailmanpolitiikasta kuin yksittäisistä sijoituskohteista. Lue lisää...
Öljyn hinnan nousu Hormuzinsalmen sulun vuoksi – vaikutukset maailman talouteen, kuluttajille ja yrityksille
Iran sulki Hormuzinsalmen 28.2.2026, ja puoli vuotta myöhemmin salmi on yhä auki vain nimellisesti. Maailman tärkeimmän energiareitin kautta kulkee normaalisti noin viidesosa koko maailman öljy- ja nesteytetyn maakaasun kaupasta. Nyt liikennettä kulkee vain murto-osa entisestä – ja se näkyy sekä pörssikursseissa että jokaisen suomalaisen tankkauskuitissa, vaikka kukaan meistä ei ole käynyt Persianlahdella. Lue lisää...
Trump haluaa todella Grönlannin – teksasilainen öljy-yhtiö aloitti poraukset ilman lupaa
Heinäkuun lopulla tanskalainen hinaaja veti rahtilaivan satamaan Nerlerit Inaatiin, 450 kilometrin päähän napapiirin pohjoispuolelle Grönlannin itärannikolle. Aluksesta purettiin kaivinkone ja 15 konttia porauskalustoa – ilman Grönlannin viranomaisten lupaa. Kyseessä ei ole mikä tahansa öljy-yhtiö: Greenland Energy on teksasilainen, presidentti Donald Trumpin lähipiiriin kytkeytyvä pörssiyhtiö, ja sen suunnitelmat ovat nyt nostaneet uudelleen esiin kysymyksen siitä, kuinka pitkälle Trump on valmis viemään haluaan saada Grönlannin Yhdysvaltain haltuun. Lue lisää...
NVIDIA jyrää yhä – 106 % kasvu ja ennätystulos, mutta riittääkö vauhti jatkossa?
NVIDIA on maailman johtava tekoälylaskennan ja grafiikkasuorittimien (GPU) valmistaja, joka on noussut generatiivisen tekoälyn murroksen myötä yhdeksi maailman arvokkaimmista pörssiyhtiöistä – markkina-arvo on tällä hetkellä noin 5,3 biljoonaa dollaria. Yhtiön liiketoiminta on jaettu kahteen markkina-alustaan: Data Center (datakeskukset) ja Edge Computing (mm. pelaaminen, ammattikäytön visualisointi, autoteollisuus). Lue lisää...
Miksi korot ovat kääntyneet nousuun?
Vielä vuoden 2026 alussa moni odotti korkojen jatkavan laskuaan. Nyt tilanne näyttää päinvastaiselta: sekä Yhdysvalloissa että euroalueella korot ovat kääntyneet uudelleen nousuun, ja markkinat hinnoittelevat lisää korotuksia loppuvuodelle. Käydään läpi, mistä käänne johtuu – erityisesti Yhdysvaltain näkökulmasta, josta suurin osa maailman korkoliikkeistä lopulta kumpuaa. Lue lisää...
Mikä on K-talous? Näin talouskasvu jakautuu kahtia sekä Yhdysvalloissa että Suomessa
Yhdysvalloissa talouskeskustelua on jo pari vuotta hallinnut yksi kirjain: K. "K-shaped economy" eli K-talous kuvaa tilannetta, jossa talous ei enää liiku yhtenäisenä joukkona ylös tai alas, vaan jakautuu kahtia – aivan kuten kirjaimen K muoto. Osa väestöstä ja yrityksistä kiitää ylöspäin, osa valuu alaspäin, ja keskellä ei ole enää juuri ketään. Samantyyppisiä viitteitä on alkanut näkyä myös Suomessa, vaikka täällä ilmiöstä ei vielä puhuta yhtä paljon samalla nimellä. Lue lisää...
Hyvinvointivaltiota romutetaan pikkuhiljaa – vääränlaisten lukujen varaan rakennettu politiikka
Suomen hyvinvointivaltiota ei olla purkamassa yhdellä suurella päätöksellä, vaan pienin askelin: leikkaus siellä, terveysaseman sulkeminen täällä, tuen karsiminen tuolla. Yksittäin tarkasteltuna jokainen päätös perustellaan välttämättömäksi. Yhdessä ne piirtävät kuvan suunnasta, jota moni ei ole tietoisesti valinnut — ja jonka pohjalla käytetyt luvut osoittautuvat yhä useammin vääriksi. Lue lisää...
Suomen talous kiihdytyskaistalla – vai tuleeko takapakkia energiakriisin kautta?
Heinäkuun lopulla Suomen talousväki sai syyn hymyillä: Tilastokeskuksen ennakkotiedot näyttivät bruttokansantuotteen kasvaneen huhti–kesäkuussa peräti 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä – jo toista kertaa peräkkäin. Elokuun loppuun mennessä myös ennustelaitokset ovat ehtineet päivittää näkemyksensä, ja tuorein data vahvistaa kuvan: optimismi on vahvistunut merkittävästi kesän aikana. Samaan päivään osuu kuitenkin myös muistutus siitä, ettei työllisyystilanne ole seurannut perässä – tänään julkaistut heinäkuun työttömyysluvut näyttävät työttömyyden yhä kasvaneen vuodentakaisesta tasosta. Samaan aikaan Washingtonista kantautuu uutisia, jotka voivat horjuttaa koko asetelmaa – Yhdysvallat on julistanut avoimen taloussodan Iranille, ja seurauksia voidaan tuntea myös Suomessa asti. Lue lisää...
Työministeriö jättää työttömät oman onnensa nojaan tekoälyn aikakaudella
Suomen työmarkkinat elävät tällä hetkellä kahta todellisuutta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa 2026 jo 10,5 prosenttia. Samaan suuntaan osoittaa Eurostatin marraskuun 2025 EU-vertailu, jossa Suomella oli koko unionin korkein työttömyysaste. Samaan aikaan kehitys jakautuu maan sisällä jyrkästi kahtia: Uudellamaalla ja itärajan alueilla työllisyys on selvästi heikentynyt, kun taas Lapissa ja länsirannikolla tilanne on pysynyt maan keskiarvoa parempana. Sama Suomi, kaksi eri todellisuutta – ja hallinto, joka näyttää puhuvan niistä molemmista yhdellä ja samalla, vanhalla äänellä. Lue lisää...
Suomi kantaa EU:n raskainta työttömyystaakkaa
Suomen työttömyys on noussut poikkeuksellisen korkealle, ja tilastot kertovat karua kieltä: maamme on tällä hetkellä koko Euroopan unionin korkeimman työttömyysasteen maa. Tilanne ei ole ollut näin vakava sitten 1990-luvun laman. Tilastokeskuksen tuoreimman, heinäkuulta 2026 koskevan työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,5 prosenttia. Lue lisää...
Puolustusmiljardit tulevat velaksi – ja jonain päivänä joku maksaa sen takaisin
Suomen julkinen talous on ajautunut tilanteeseen, jota kukaan ei toivonut, mutta jota moni ennusti: alijäämä on syventynyt niin paljon, että EU on ottanut Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn. Taustalla on turvallisuusympäristön muutos ja siitä seurannut puolustusmenojen kasvu – mutta lasku ei selity pelkästään aseilla. Lue lisää...
Suomen ostetuin rahasto ei ollutkaan osakerahasto – mitä se kertoo sijoittajien mielialasta?
Kun osakemarkkinat ovat nousseet ja talouspuheessa hehkutetaan kasvua, voisi kuvitella, että suomalaisten rahat virtaavat ennen kaikkea osakerahastoihin. Tammikuussa 2026 kävikin toisin: OP:n asiakkaiden ostetuimpien rahastojen kärjestä löytyi korkorahasto. Ilmiö ei ollut sattuma, vaan se paljastaa jotain olennaista siitä, miten sijoittajat suhtautuvat epävarmuuteen juuri nyt. Lue lisää...
Aloitan sitten kun... – kolme lausetta, jotka pitävät suomalaiset poissa pörssistä vielä vuosia
Suomalaisten kotitalouksien pankkitileillä lojuu tällä hetkellä yli 110 miljardia euroa. Luku kertoo jotain tärkeää: sijoittamisen aloittaminen ei useinkaan kaadu rahan puutteeseen. Se kaatuu johonkin paljon vaikeammin tunnistettavaan – omaan päähän. Lue lisää...
Yksi tiliratkaisu voi säästää sinulta satoja euroja veroissa – tiedätkö, kumpi sopii sinulle?
Kun suomalainen päättää aloittaa osakesijoittamisen, eteen tulee nopeasti kysymys, johon moni ei osaa vastata: pitäisikö avata osakesäästötili vai arvo-osuustili? Valinta kuulostaa tekniseltä yksityiskohdalta, mutta pitkällä aikavälillä se voi tarkoittaa satojen tai jopa tuhansien eurojen eroa siihen, kuinka paljon tuotoista jää lopulta omaan taskuun. Lue lisää...
Ruotsalainen lapsi omistaa rahasto-osuuksia jo lapsena – miksi suomalainen ei?
Mielikuva istuu sitkeässä: suomalainen säästää tilille, ruotsalainen sijoittaa pörssiin. Todellisuus on viime vuosina muuttunut yllättävän paljon – mutta ero ei ole silti kadonnut, ja se kertoo jotain syvemmästä kuin pelkästä rahankäytöstä. Lue lisää...
Onko Yhdysvallat enää se vanha turvatakuu? Suomalaisten oma luottamus on jo romahtanut
Kysy suomalaisilta itseltään, ja vastaus on jo selvä. Tuoreimman NATOpoll-mielipidemittauksen mukaan enää joka kahdeksas suomalainen luottaa siihen, että Donald Trumpin johtamat Yhdysvallat puolustaisivat Eurooppaa hyökkäyksen sattuessa. Kun kysytään suoraan Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta, luku on yhtä synkkä: vain noin 24 prosenttia luottaa siihen, että sovittu pitää myös Trumpin kaudella. Poliittinen johto puhuu edelleen Yhdysvalloista Suomen "keskeisimpänä liittolaisena", mutta kansalaisten usko on karissut nopeammin kuin virallinen retoriikka ehtii perässä. Lue lisää...
USA:n ja Kanadan talouskiista: tullit aseena naapureiden välisessä kaupassa
Yhdysvaltain ja Kanadan välit ovat vuosikymmenten ajan olleet yksi maailman vakaimmista ja tiiviimmistä kauppasuhteista. Vuoden 2025 alusta lähtien tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti: presidentti Donald Trumpin hallinto käynnisti laajan tullikampanjan naapurimaataan vastaan, ja Kanada on vastannut omilla vastatoimillaan. Syksyllä 2026 kiista on eskaloitunut entisestään, kun neuvottelut Washingtonin ja Ottawan välillä kaatuivat ja molemmat maat ottivat käyttöön uusia, aiempaa raskaampia tulleja. Lue lisää...
"Taloudellinen D-Day": Mitä Yhdysvaltain ja Iranin taloussota tarkoittaisi maailmantaloudelle?
Elokuun lopulla 2026 Washingtonista kantautui julistus, joka voi muuttaa Lähi-idän kriisin luonnetta pysyvästi: presidentti Donald Trump ilmoitti aloittavansa avoimen taloudellisen sodan Irania vastaan, ja valtiovarainministeri Scott Bessent antoi sille nimen, joka ei jätä tulkinnanvaraa – "taloudellinen D-Day". Kyse ei ole enää pelkästä pakotteiden kiristämisestä, vaan pyrkimyksestä eristää Iran kokonaan maailmantaloudesta. Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä, miten Iran on reagoinut, ja miksi katseet kääntyvät erityisesti Kiinaan, Turkkiin ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin? Lue lisää...
